Kolmiomittauksia Ilmajoella 1930-luvulla
Ilmajoen osalta ensimmäiset itsenäisyyden ajan kartoitukset ajoittuvat 1930-luvulle, jolloin mitattiin ns. Ilmajoen kenttäperusviiva, ja siihen liittyvät kolmioverkot. Näistä Ilmajoen paikallishistoriaa koskevista tapahtumista on koottu tälle sivustolle kaikki tähän mennessä löytynyt aineisto.
Löydät lisätietoa aihekohtaisesti klikkaamalla otsikkoa tai kuvaa.
Kolmiomittauksista yleensä
Heti itsenäistymisen jälkeen alettiin mittaamaan koko valtakunnan kattavaa luotettava koordinaatistoa, jonka varaan kaikki muu kehitys voitaisiin perustaa.
Ilmajoen mittaukset liittyvät siten omalta osaltaan Geodeettisen laitoksen 1.lk kolmioverkon mittaukseen.
Kolmiomittauksen historiasta löytyy Youtube:sta erinomainen dokumentti :
Kolmiomittaus - Suomen kartoituksen perusta (Jyrki Puupponen)
Suunnittelua kesällä 1929
Ilmajoen alueen mittauksia valmisteltiin vuoden 1929 kesällä, jolloin merkittiin alustavasti maastoon Ilmajoen kenttäperusviiva välille Rannanmäki - Mansikkakylä.
Samalla tarkistettiin kolmiomittauspisteiden ja -tornien alustavat paikat (Pässilänvuori, Oksivuori, Santavuori), ja niille rakennettiin kevyet havainto- ja tarkistustornit (ns. rekognosointitornit).
Suurennusverkko
Kun perusviivan tarkka pituus oli saatu mitattua, piti se vielä suurentaa ns. suurennusverkon avulla, jolloin sen mittakaava ja sivujen pituudet saatiin laskettua varsinaisen isomman 1.lk kolmion yhden sivun pituudeksi.
Tuo sivu oli Pässilänvuori - Seinäjoki, ja niiden välinen etäisyys reilu 34,7 km. Suurennusverkon apuna käytettiin Oksivuoren ja Santavuoren kolmiopisteitä.
Pässilänvuoren torni
Pässilänvuoren ensimmäinen torni rakennettiin kesällä 1930 Geodeettisen laitoksen toimesta, ja se uusittiin 1966 (MML).
Paikkakuntalaiset tunsivat tuon paikan vanhastaan nimellä Tornikallio, ja rakennusaikana paikalta löydettiin vanhan venäläisen mittauspisteen merkinnät (kallioon hakattuna) vuodelta 1910.
Ilmajoen kolmiotorneista
Kolmiotorneja rakennettiin Ilmajoelle useitakin, ja niitä myös uusittiin myöhempinä vuosina jonkin verran.
1.lk verkon mittauksiin liittyvät tornit rakensi Geodeettinen laitos, ja muutamia tehtiin myös Maanmittauslaitoksen toimesta.
Maanmittauslaitos uudisti torneja vielä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta sen jälkeen niistä luovuttiin ja tällä hetkellä niitä ei ole enää yhtäkään jäljellä.
Ilmajoen kolmiopisteiden myöhempiä vaiheita
Ilmajoen kenttäperusviivaan kohdistui mielenkiintoa vielä myöhemmin 1980-luvun loppupuolella, jolloin sen avulla pyrittiin saamaan esille maankuoren vaakasuoraa liikettä.
Kuvan takaa löydät Jorma Jokelan kirjoituksen Ilmajoen Joulu-lehdessä 2022.
Ilmajoen peruskartoista
Peruskarttojen valmistuksen teki mahdolliseksi kolmiomittaus, joka oli saatu riittävän valmiiksi 1950-luvulle tultaessa.
Ilmajoen alueen ensimmäinen peruskartta saatiin julkaistua 1953, ja lisää seuraavina vuosina 1954 ja 1955, jolloin saatiin katettua itäinen puoli Ilmajokea.
Läntinen puoli saatiin hieman myöhemmin, vasta 1970, jolloin koko Ilmajoen peruskartat oli käytettävissä.
Torninrakennuksesta
Kolmiotorneja rakennettiin koko maahan satoja ja niiden rakentaminen kesti useita vuosikymmeniä.
Tornien pystyttämistä varten oli omia työporukoita jotka kiersivät koko maan alueella, milloin missäkin tarvittiin uutta tornia.
Yle Areenasta löytyy erinomainen dokumentti Torninrakentajat, jossa seurataan kurulaisen ryhmän työtä Ranuan Piittisvaarassa kesällä 1986.
Muuta aiheeseen liittyvää
Kartoituksen koko historia on laaja ja mielenkiintoinen aihe, alkaen aina antiikin ajan ja egyptiläisten kehittämistä menetelmistä. Mittaus ja kartoitus on kiinnostanut ihmiskuntaa niin kauan kuin kirjoitettua historiaa on olemassa, ja nyt kiinnostus on siirtynyt myös avaruuden ja maailmankaikkeuden mittaamiseen jossa vielä tekemistä riittääkin.
Kokosin vielä erilaisia aiheeseen liittyviä linkkejä, dokumentteja ja muuta tietoa, jos ketä asia kiinnostaa
© Sivuston sisällön kokosi ja suunnitteli Esa Laitila - sähköpostiosoite : [email protected]
Ota yhteyttä mikäli sinulla on huomioita, korjauksia tai uusia kuvia liittyen Ilmajoen kolmiomittauksiin.
Kuva-aineistoa yritämme saada tänne esille mikäli uusia kuvia tai muuta tietoa löytyy.
Tekninen suunnittelu Teemu Laitila ja Esa Laitila. Copyright © 2022 Esa Laitila.